Rest in peace Helmi-pupu, joka nukkui pois 23. lokakuuta 2013
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä, nuku en.
Jatkan elämääni tuhannessa tuulessa,
olen timantinhohde lumessa.
Olen aurinko,
joka kultaa viljaa,
syyssade, joka putoaa hiljaa.
Kun heräät aamun hiljaisuuteen,
olen ylitsesi maahan uuteen
matkaavien muuttolintujen lento.
Olen öisten tähtien loiste hento.
Älä seiso haudallain itkien;
en ole siellä - kuollut en."
Liian vähän aikaa ehdot olla meillä, ainoastaan kaksi vuotta. Viimeisen kuukauden aikana tulit ulos kuorestasi ja hyväksyit meidät laumaasi. Miksi lähdit jo nyt? Jos vain olisin saanut sanoa kunnolla hyvästit, pitää sylissä, rutistaa. Ethän kanna kaunaa etten tahtonut nähdä elotonta ruumistasi? Halusin muistaa tuona iloisena kanina, Nöpön parhaana ystävänä, en elottomana, voimattomana kehona josta elämä on valunut pois. Onhan eläimillekkin taivaassa tilaa, onhan? Siellä hypit, katsot meitä pilven reunalta. Ovatko siellä vanhat ystäväsi, jotka silloin kaksi vuotta sitten hyvästelit? Pääsivätkö ne taivaaseen vai ovatko ne vielä elossa? Jos olisit ollut täällä kauemmin, olisiko suru vielä tätäkin suurempi? Ethän ollut kipeä? Jos vain oltaisiin oltu kotona, olisin huomannut että kaikki ei oo hyvin... Niin monta kysymystä, johon en saa vastausta. Koskaan....
